Tuulen viemää

Sananvapaus
Kansainvälisenä sananvapauden päivänä tämä perusoikeus oli huomioitu sanomalehdessä ja ainakin Kalevassa oli hyvää pohdiskelua asiaan liittyen. Voitiin verrata sananvapauden toteutumissa Vietnamissa ja Suomessa. Samoin oli muutamien isojen sanomalehtien toimittajien ajatuksia lehdistön asemasta ja tehtävistä maassamme.” Kunniallisessa journalismissa yhdistyvät vastuullinen sananvapaus ja luotettava tieto”, pohtii Kalevan päätoimittaja. Kari Vainio Turun sanomista toteaa, että puskista huutaminen ei ole sananvapautta. Markus Pirttijoki Kainuun Sanomista sanoo puolestaan, että rikosilmoituksen tekeminen ei vielä ylitä uutiskynnystä. Pauli Uusi-Kilponen Hämeen Sanomista tuo esille valitettavaa resurssipulaa. Analyysi ja tutkiva toimittaminen on vaarassa kuihtua varsinkin paikallisessa tekemisessä. Suomessa uhkaa sanomisen moniarvoisuuden ja syvällisen journalismin kuihtuminen.
 

Tuulen viemää
Kirjoitin jutun tutkivasta journalismista, neljännestä valtiomahdista sekä taiteesta kuudentena valtiomahtina. Ajatteluani syvensi katsomamme elokuva Tuulen viemää. Se on kahdeksan Oscar-palkintoa saanut klassikko, jossa pääosissa ovat Vivien Leigh ja Clark Gable. Elokuva pohjautuu Margareth Mitchellin romaaniin ja kertoo riipaisevalla tavalla Yhdysvaltojen sisällissodasta ja sitä edeltäneestä ajasta, jonka tuuli vei mennessään. Sodan ohella tarinan ytimessä on Scarlett O Haran sielunelämä ja vaivalloinen kehitys rakastamaan kykeneväksi naiseksi. Tarvittiin valtavat traumat ennenkuin hän kypsyi näkemään elämän sellaisena, ettei hän voi vaatimalla saada itselleen sitä, mitä eniten haluaisi.
 
Kuudes valtiomahti
Tarina on eräs hyvä esimerkki kuudennesta valtiomahdista. Ilman tällaisia kirjoja ja elokuvia yhteiskunnallinen muutos olisi paljon hitaampi ja voisi jäädä toteutumatta kokonaan. Elokuvassa oli  muutama hienovaraisesti tehty kohtaus, joista katsoja saattoi nähdä sen toisen todellisuuden, jota historian kirjat ja media eivät pysty välittämään. Mustien orjien asemaa oli parannettava, mutta elokuva kertoi senkin, miten he ja heidän isäntänsä elivät hyvää elämää ennen kuin jenkit puuttuivat väkivalloin historian kulkuun. Ilman sotaakin olisi vähitellen päädytty hallitusti tummaihoisten aseman parantamiseen. Nyt heidät vapautettiin, mutta seuraukset eivät olleet toivotunlaiset. Etelän ja Pohjoisen välille jäi ankara kuilu. Liian monet menehtyivät tai vammautuivat sodassa eikä mustien osa sodan jälkeen ollut kehuttava. He olivat enimmäkseen vailla työtä ja koulutusta ja asuivat epäinhimillisissä oloissa.

Näihin päiviin saakka ovat olleet vallalla ihon väriin pohjautuvat turhat luokkaristiriidat. Ne olisi voitu saada korjatuksi aikaa sitten oikeanlaisella politiikalla.
 
Keskusteluyhteys kriisien ehkäisyssä
Kun keskusteluyhteys päättyy, syntyy sota. Näin on pienessä mittakaavassa yksilöiden välillä ja samalla tavalla kansojen välillä. Kun ei enää keskustella, ei myöskään ole mahdollisuutta löytää rakentavaa ratkaisua kiistakysymyksiin. Seurauksena on joko kylmä tai kuuma sota.
Alla on Helsingin Sanomista poimittua uutisointia syksyltä 2014. On hyvin ymmärrettävää, että Putinia kohdellaan kylmäkiskoisesti Ukrainan kriisin, Serbian politiikan sekä matkustajakoneen tuhoamisen takia.
Mutta juuri tämänkaltaiset toimet olisivat erinomaisia syitä pyrkiä välttämään edessä olevia vielä suurempia ikävyyksiä hyvän diplomatian keinoin. Nyt sen sijaan lietsotaan sotaa.
 
Serbia
16.10.2014 Venäjän presidentti esiintyi kunniavieraana sotilasparaatissa Belgradissa, jossa juhlittiin kaupungin vapauttamisen 70-vuotispäivää. Serbia joutuu tasapainoilemaan Venäjän-ystävyytensä ja lännen odotusten välillä, sillä se aloitti tammikuussa neuvottelut Euroopan unionin jäsenyydestä. Serbia ei ole tukenut pakotteita, joita EU on asettanut Venäjälle Ukrainan sodan takia.
Länsimaissa kulmakarvoja nostaa erityisesti Venäjän presidentin isännöiminen sotilasparaatissa, kun venäläissotilaiden on arvioitu taistelevan Ukrainassa.
"Maalla voi olla hyvät suhteet Venäjään, Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Mutta meidän näkökulmastamme Kiinan ja Venäjän edustajien vierailuilla on eroa: kiinalaiset eivät ole hyökänneet kenenkään kimppuun, mutta venäläiset ovat", Yhdysvaltojen Belgradin-suurlähettiläs sanoi serbialaisen sanomalehden haastattelussa syyskuussa uutistoimisto Reutersin mukaan.
Serbia on yksi maista, joiden läpi kulkisi Venäjän suunnittelema eteläinen maakaasuputki Länsi-Eurooppaan. Se vähentäisi Ukrainan läpi vedettyjen putkien merkitystä kaasun toimittamisessa EU-alueelle. Serbia ei ole suostunut putken rakennustöiden aloittamiseen ennen kuin Venäjä ja EU pääsevät yhteisymmärrykseen hankkeesta.
 
G20 maiden kokous Australiassa
Marraskuussa 2014 uutisoitiin Venäjän presidentti Vladimir Putinin saamasta kylmästä vastaanotosta G20-maiden kokouksessa Brisbanessa Australiassa.
Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman  mukaan Venäjän voimatoimet Ukrainassa ovat uhka maailmalle.
"Voimatoimet ovat uhka maailmalle, kuten näimme kammottavassa MH17-lentokoneen alasampumisessa", Obama sanoi kokouksessa.
Heinäkuussa tapahtuneessa alasampumisessa kuoli 298 matkustajaa, joista 28 oli G20-kokouksen isäntämaa Australian kansalaisia.
Obaman mukaan Yhdysvallat on "ainoa supervalta".
Kokouksen isäntämaan Australian pääministeri Tony Abbott oli jo ennen kokousta kertonut toimittajille aikovansa "taklata" Putinin. Hän käytti taklaamisesta australialaista termiä "shirtfront". Termillä viitataan australialaisen jalkapallon väkivaltaiseen taklaukseen.
Viileä suhtautuminen Venäjään näkyi myös kokouspäivän eleissä, raportoi CNN.
CNN:n mukaan G20-kokoukseen Moskovasta saapunutta Putinia oli vastaanottamassa Australian korkeimman valtiojohdon sijaan maan varapuolustusministeri.

Samassa tilassa ollut, huomattavasti arvoasteikossa korkeampi oikeusministeri ei tehnyt elettäkään Putinia tervehtiäkseen.
 
Maailmankylän Vanhimmat
The Elders eli Vanhimmat on entisistä huippujohtajista koottu riippumaton ryhmä, joka pyrkii rakentamaan rauhaa ja edistämään ihmisoikeuksia käyttämällä vaikutusvaltaansa.
Ryhmän kutsui koolle Etelä-Afrikan edesmennyt presidentti ja vapaustaistelija Nelson Mandela vuonna 2007. Idea sai alkunsa yrittäjä Richard Bransonin ja muusikko Peter Gabrielin keskusteluista. He esittelivät idean koko maailman Vanhimmista Mandelalle, joka kokosi joukon vuonna 2007.
Ryhmään voidaan kutsua julkisesta virasta lähteneitä entisiä johtajia, jotka nauttivat laajaa kansainvälistä luottamusta ja ovat sitoutuneita rauhaan ja yleismaailmallisiin ihmisoikeuksiin.
Vanhimmat pyrkivät avaamaan ovia, pääsemään päättäjien puheille ja kuuntelemaan eri osapuolia, ryhmän verkkosivuilla kerrotaan. He käyttävät vaikutusvaltaansa herättelemällä keskustelua asioista, joita maailmanyhteisössä on laiminlyöty ja puhumalla epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Ryhmä toimii julkisuudessa ja kulissien takana tarjoamalla asiantuntemusta ja ohjausta.
12-henkinen Vanhimpien ryhmä kokoontuu ainakin kaksi kertaa vuodessa. Jäseniä on jokaiselta mantereelta.

Presidentti ja rauhannobelisti Martti Ahtisaari kutsuttiin Vanhimpiin vuonna 2009.

Ahtisaari osaa diplomatian keinot ja parhaimmillaan hän kykenee henkilökohtaisella panoksellaan estämään suuren luokan kriisin.

Kuten totesin, sota syttyy, kun keskusteluyhteys katkaistaan. Ja tulee rauha ainakin niin pitkäksi aikaa kuin neuvotellaan.

WinCapita ja diplomatia
Sama hyvä periaate olisi auttanut valtavan paljon myös Wincapitan kriisissä. Eräs sijoitusklubin jäsen vertasi WinCapitan tapausta ja viranomaisten toimintaa sotatilaan ja se on mielestäni oikeaan osuvaa. Sen sijaan, että viranomaiset olisivat lähteneet neuvottelujen tielle, he kieltäytyivät tarjotusta yhteistyöstä.

Jälkiviisaasti voimme todeta, että diplomatian tie olisi ollut paljon inhimillisempi. Todennäköisesti olisi vältytty monilta itsemurhilta, taloudellisilta katastrofeilta, ihmissuhteiden katkeilemisilta ja valtion rahoja olisi säästynyt suuria määriä.

Viranomaisten olisi ollut helppoa ja viisasta tarttua WinClubin tekemään yhteistyötarjoukseen syksyllä 2007. Olisi tutkittu asiaa kohtuullisen hyvässä hengessä ilman ennenaikaista julkista leimaamista. Sopimuksen olisi kuulunut ehtona, että uusia jäseniä ei neuvottelujen aikana oteta eikä vanhoille jäsenille makseta klubin rahoista heidän tuottojaan. Korkeintaan jäsenet olisivat saanet ostaa ja myydä omistuksessaan olevia lisenssejä ja käyttää vapaasti signaalijärjestelmää. Jos muutaman kuukauden mittainen tutkinta olisi osoittanut moitittavaa klubin toiminnassa, viranomaiset olisivat voineet joko vaatia lopettamaan toiminnan tai tekemään asianmukaiset korjaustoimet ennen uusien asiakkaiden mukaan päästämistä.

Se kaikki hyvä, jota sijoitusklubi piti sisällään ja jonka oli määrä tuoda hyvinvointia monille kansalaisille oli pian tuulen viemää menneisyyttä. Viranomaisten tekemään virhettä on jouduttu sen jälkeen peittelemään ja kaunistelemaan. Tässä työssä on media ollut hyvänä apuna joko tieten tahtoen tai tietämättään.

Monet ovat havainneet, että WinCapitan kohdalla hyvät journalistiset periaatteet eivät ole toimineet. Skandaalilehdet vastoin oletusta eivät ole olleet kovin kiinnostuneita tästä asiakokonaisuudesta. Sen sijaan arvostetut tiedotusvälineet ovat laatineet sellaisia uutisia, joita olisi odottanut ihan muunlaisilta julkaisuilta. Onko tässä ollut viranomaisten vallalla sormensa pelissä? Sodan aikana media valjastetaan propagandan käyttöön. Senkään vuoksi en pidä sodan metaforaa kaukaa haetulta vertaukselta!