Valtiomahteina pidän myös tiedettä ja uskontoa. Uskonnollisuus ja uskonnollinen ajattelu parhaimmillaan auttaa ihmistä korkeampiin ihanteisiin ja korkeampaan moraaliin. Uskominen toimii toivon ja rakkauden herättäjänä. Parhaimmillaan se auttaa myös nöyryyteen, anteeksiantamukseen ja suvaitsevaisuuteen, pois kaikkitietävyyden ja kaikkivoipaisuuden harhasta. On olemassa ajatonta viisautta, jota ei tarvitse syöttää kansalle pakolla, koska jokainen kypsyessään voi sen ymmärtää ja ottaa omakseen. Uskonnon varjolla on toki tehty paljon pahaakin, mutta se ei ole uskonnon vaan sen harjoittajien vika.
Musiikki
Taiteessa nostaisin aiemmin kuvailemieni kirjallisuuden, teatteri- ja elokuvataiteen lisäksi vielä musiikin. Laulu ja soitto voi parhaimmillaan tuottaa iloa ja lisätä elämänhalua. Kaikenlainen kauneus pelastaa kyynisyydeltä ja sen myötä nostaa meitä pois alkukantaisesta musta-valkoisesta maailmasta. Siellä kaikki on pelkästään hyvää tai pahaa ja kaikki itselle vieras on ennen muuta uhka. Kaunis musiikki vie meitä ylös ennakkoluulojen ja jopa vainoharhojen linnakkeista. Pääsemme pois itse rakentamastamme vankilasta kohti toistemme ymmärtämistä, vuoropuhelua, leikkiä, huumoria ja aitoa rakkautta. Musiikki on siis mitä verrattomin esimerkki syvällisestä valtiomahdista. Kaikki ne, jotka voivat pelastua kyynisyydeltä tulevat myös valitsemaan sellaiset virkamiehet ja päättäjät, jotka ovat samalla tavalla päässeet ulos vainoharhaisesta maailmasta. Minun pitää vielä silti korostaa sitä, että naiivi luottamus kaikkien hyväntahtoisuuteen ei ole vainoharhaisuudelle hyvänä vaihtoehtona. On osattava myös epäillä silloin, kun on epäilyksen aika.
Tiede valtiomahtina
Tiede on muuttanut maailmankuvaani kohti totuudenmukaista näkemystä. Ilman tiedettä maailmani olisi litteä kuin pannukakku. Omat havaintoni puoltaisivat tätä näkemystä. En tietäisi myöskään, mitä näkyvän ruumiini sisällä on. Pidämme itsestään selvänä kaikkea sitä tietoa, joka meillä on ilman että puhuisimme tieteellisestä maailmankuvasta.
Tieteen soveltaminen käytäntöön on antanut minullekin välineet kirjoittaa koneella sen sijaan, että raapustaisin hiilenpalalla luolani seinään. Voin matkustaa tieteen sovelluksella paikkakunnalta toiselle valjastamatta hevosta vaununi eteen.
Tiede muokkaa näkemystämme vallasta ja sen käyttäjistä. Mitä enemmän kansa ajattelee, tietää ja ymmärtää, sitä paremmin toimii kansanvalta. Tietäväisiä ja osaavaisia ei voida ohjastaa ylhäältäpäin loputtomasti. Meitä ei voida myöskään alentaa vaikka miten meitä nimiteltäisiin. Ennen vanhaan olisi saattanut mennä täydestä auktoriteetin lausunto tyhmästä ja ahneesta tuulipukukansasta. Olisimme vain hävenneet hiljaa ja todenneet, että suutarin on pysyttävä lestissään. Sanonta tyhmistä ja ahneista on jäänyt elämään omaa elämäänsä. Se on irrotettu alkuperäisestä asiayhteydestään. Joku WinCapitan jäsen tuli niin sanoneeksi lehden haastattelussa! Media ja kenties vallan pitäjätkin ovat halullisesti levittäneet tätä sanomaa. Todellisuus WinCapitan sijoittajien suhteen on jotakin ihan muuta. Näin kertoo meille vielä keskeneräinen Aalto-yliopistossa tekeillä oleva tieteellinen tutkimuskin.
Demokratia
Kansanvalta toimii silloin hyvin, kun joukossamme on riittävästi itsenäiseen ajatteluun kykeneviä kypsiä aikuisia. Silloin meitä ei johdeta harhaan emmekä usko sokeasti kenenkään auktoriteetin lausuntoihin. Voi olla niinkin, että se joka antaa tietäväisiä lausuntojaan on huonommin perillä asiasta kuin minä itse tai muut asianosaiset. WinCapitan kohdalla on yritetty vanhanaikaiseen ja demokratiaan soveltumattomaan tapaan sivuuttaa todelliset asiantuntijat jopa heitä itseään koskevista oikeuskäsittelyistä. Sellainen ei kerta kaikkiaan käy päinsä sivistysvaltiossa. Jos EU ei tähän puutu, totuus tulee julki ennemmin tai myöhemmin. Kansa osaa arvioida, kuka tietää parhaiten, ja tekee omat johtopäätöksensä tällaisesta valitsemiensa vallanpitäjien toimista.
Valta on demokratiassa aina tilapäistä ja delegoitua. Virkamiesten ja jopa korkeinta valtaa hallussaan pitävien on nöyrästi syytä ottaa huomioon tämä tosiasia kaikissa ratkaisuissaan. Korkein oikeuskaan ei ole korkein tiedollinen auktoriteetti kaikessa. Se joka tietää paljon, osaa myös nähdä erehtyväisyytensä. WinCapitan tapauksessa olemme päässeet näkemään, miten korkein oikeus saattoi tehdä ratkaisunsa puutteellisin tiedoin. Muuten ei voi ymmärtää sitä tosiasiaa, että Klubi on edelleen määritelty törkeäksi petokseksi ja sen myötä rahankeräysrikokseksi, vaikka sillä oli huijauksista poiketen markkinoitavanaan hyvin arvokas tuote. Oikeudessa tehtiin päätöksiä ottamatta huomioon todellisten asiantuntijoiden näkemyksiä. Korkeimmassakaan oikeudessa ei olla erehtymättömiä.
Meillä Suomessa on äskettäin valittu valtiopäivien edustajisto. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö halusi valtiopäivien avajaisissa muistuttaa, mistä demokratiassa on pohjimmiltaan kyse. Valta on kansalla. ” Itsekkyyden tai ylemmyydentunteen kulttuuri – niihin meillä ei ole varaa.” Kansan edustajat ovat kaikesta päätellen sen luottamuksen arvoisia, minkä kansan antama valtakirja on heille antanut seuraaviksi vuosiksi. Arvelen suurimman osan heistä olevan ajatteluun kykeneviä ja tosiasiat huomioon ottavia ja kaikin puolin fiksuja miehiä ja naisia. He eivät missään tapauksessa tule sortumaan alkukantaiseen vallan antamaan mahtavuuden tunteeseen ja nautintoon. Voin uskoa heidän pystyvän tekemään tarpeen vaatiessa vaikeitakin ratkaisuja. Sellainen tulee olemaan jossain vaiheessa WinCapitan tapauksen jälkipyykki. Koston tielle ei kenenkään tule lähteä, mutta tiettyjen virkamiesten kyky hoitaa tointaan on otettava vakavaan tarkasteluun.
Virkamiehet vallan kahvassa
Maallamme ei ole kerta kaikkiaan varaa pitää johtavissa viroissa sellaisia henkilöitä, jotka saavat aikaan yleistä lamaannusta toimenpiteillään. Vaikka tätä on vaikea yleisesti nähdä ja tunnustaa, kansalaisilla on aiheellinen pelko ryhtyä totutusta poikkeaviin hankkeisiin. Tietyt virkamiehet alkavat epäillä ja pistävät kapuloita yrittäjän rattaisiin. Tämä saattaa olla yksi syy siihen, että maamme kilpailukyky heikkenee emmekä ole läheskään sillä tasolla kuin voisi päätellä kansan sivistystasosta ja koulutuksen määrästä.
Viimeistään WinCapita opettaa, millä tavalla tärkeiden virkamiesten on syytä suhtautua sellaisiin uudenlaisiin yrityksiin, mistä heillä ei ole todellista tietoa. Kannattaa tehdä ystävällistä yhteistyötä ja käydä vuoropuhelua asianomaisen kanssa sen sijaan, että ryhtyy toimimaan selän takana, vaikka virka antaisi siihen periaatteellisen luvankin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti