Tiede- seitsemäs valtiomahti

Lisää valtiomahteja
Valtiomahteina pidän myös tiedettä ja uskontoa. Uskonnollisuus ja uskonnollinen ajattelu parhaimmillaan auttaa ihmistä korkeampiin ihanteisiin ja korkeampaan moraaliin. Uskominen toimii toivon ja rakkauden herättäjänä. Parhaimmillaan se auttaa myös nöyryyteen, anteeksiantamukseen ja suvaitsevaisuuteen, pois kaikkitietävyyden ja kaikkivoipaisuuden harhasta. On olemassa ajatonta viisautta, jota ei tarvitse syöttää kansalle pakolla, koska jokainen kypsyessään voi sen ymmärtää ja ottaa omakseen. Uskonnon varjolla on toki tehty paljon pahaakin, mutta se ei ole uskonnon vaan sen harjoittajien vika.

Musiikki
Taiteessa nostaisin aiemmin kuvailemieni kirjallisuuden, teatteri- ja elokuvataiteen lisäksi vielä musiikin. Laulu ja soitto voi parhaimmillaan tuottaa iloa ja lisätä elämänhalua. Kaikenlainen kauneus pelastaa kyynisyydeltä ja sen myötä nostaa meitä pois alkukantaisesta musta-valkoisesta maailmasta. Siellä kaikki on pelkästään hyvää tai pahaa ja kaikki itselle vieras on ennen muuta uhka. Kaunis musiikki vie meitä ylös ennakkoluulojen ja jopa vainoharhojen linnakkeista. Pääsemme pois itse rakentamastamme vankilasta kohti toistemme ymmärtämistä, vuoropuhelua, leikkiä, huumoria ja aitoa rakkautta. Musiikki on siis mitä verrattomin esimerkki syvällisestä valtiomahdista. Kaikki ne, jotka voivat pelastua kyynisyydeltä tulevat myös valitsemaan sellaiset virkamiehet ja päättäjät, jotka ovat samalla tavalla päässeet ulos vainoharhaisesta maailmasta. Minun pitää vielä silti korostaa sitä, että naiivi luottamus kaikkien hyväntahtoisuuteen ei ole vainoharhaisuudelle hyvänä vaihtoehtona. On osattava myös epäillä silloin, kun on epäilyksen aika.

Tiede valtiomahtina
Tiede on muuttanut maailmankuvaani kohti totuudenmukaista näkemystä. Ilman tiedettä maailmani olisi litteä kuin pannukakku. Omat havaintoni puoltaisivat tätä näkemystä. En tietäisi myöskään, mitä näkyvän ruumiini sisällä on. Pidämme itsestään selvänä kaikkea sitä tietoa, joka meillä on ilman että puhuisimme tieteellisestä maailmankuvasta.

Tieteen soveltaminen käytäntöön on antanut minullekin välineet kirjoittaa koneella sen sijaan, että raapustaisin hiilenpalalla luolani seinään. Voin matkustaa tieteen sovelluksella paikkakunnalta toiselle valjastamatta hevosta vaununi eteen.

Tiede muokkaa näkemystämme vallasta ja sen käyttäjistä. Mitä enemmän kansa ajattelee, tietää ja ymmärtää, sitä paremmin toimii kansanvalta. Tietäväisiä ja osaavaisia ei voida ohjastaa ylhäältäpäin loputtomasti. Meitä ei voida myöskään alentaa vaikka miten meitä nimiteltäisiin. Ennen vanhaan olisi saattanut mennä täydestä auktoriteetin lausunto tyhmästä ja ahneesta tuulipukukansasta. Olisimme vain hävenneet hiljaa ja todenneet, että suutarin on pysyttävä lestissään. Sanonta tyhmistä ja ahneista on jäänyt elämään omaa elämäänsä. Se on irrotettu alkuperäisestä asiayhteydestään. Joku WinCapitan jäsen tuli niin sanoneeksi lehden haastattelussa! Media ja kenties vallan pitäjätkin ovat halullisesti levittäneet tätä sanomaa. Todellisuus WinCapitan sijoittajien suhteen on jotakin ihan muuta. Näin kertoo meille vielä keskeneräinen Aalto-yliopistossa tekeillä oleva tieteellinen tutkimuskin.

Demokratia
Kansanvalta toimii silloin hyvin, kun joukossamme on riittävästi itsenäiseen ajatteluun kykeneviä kypsiä aikuisia. Silloin meitä ei johdeta harhaan emmekä usko sokeasti kenenkään auktoriteetin lausuntoihin. Voi olla niinkin, että se joka antaa tietäväisiä lausuntojaan on huonommin perillä asiasta kuin minä itse tai muut asianosaiset. WinCapitan kohdalla on yritetty vanhanaikaiseen ja demokratiaan soveltumattomaan tapaan sivuuttaa todelliset asiantuntijat jopa heitä itseään koskevista oikeuskäsittelyistä. Sellainen ei kerta kaikkiaan käy päinsä sivistysvaltiossa. Jos EU ei tähän puutu, totuus tulee julki ennemmin tai myöhemmin. Kansa osaa arvioida, kuka tietää parhaiten, ja tekee omat johtopäätöksensä tällaisesta valitsemiensa vallanpitäjien toimista.

Valta on demokratiassa aina tilapäistä ja delegoitua. Virkamiesten ja jopa korkeinta valtaa hallussaan pitävien on nöyrästi syytä ottaa huomioon tämä tosiasia kaikissa ratkaisuissaan. Korkein oikeuskaan ei ole korkein tiedollinen auktoriteetti kaikessa. Se joka tietää paljon, osaa myös nähdä erehtyväisyytensä. WinCapitan tapauksessa olemme päässeet näkemään, miten korkein oikeus saattoi tehdä ratkaisunsa puutteellisin tiedoin. Muuten ei voi ymmärtää sitä tosiasiaa, että Klubi on edelleen määritelty törkeäksi petokseksi ja sen myötä rahankeräysrikokseksi, vaikka sillä oli huijauksista poiketen markkinoitavanaan hyvin arvokas tuote. Oikeudessa tehtiin päätöksiä ottamatta huomioon todellisten asiantuntijoiden näkemyksiä. Korkeimmassakaan oikeudessa ei olla erehtymättömiä.

Meillä Suomessa on äskettäin valittu valtiopäivien edustajisto. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö halusi valtiopäivien avajaisissa muistuttaa, mistä demokratiassa on pohjimmiltaan kyse. Valta on kansalla. ” Itsekkyyden tai ylemmyydentunteen kulttuuri – niihin meillä ei ole varaa.” Kansan edustajat ovat kaikesta päätellen sen luottamuksen arvoisia, minkä kansan antama valtakirja on heille antanut seuraaviksi vuosiksi. Arvelen suurimman osan heistä olevan ajatteluun kykeneviä ja tosiasiat huomioon ottavia ja kaikin puolin fiksuja miehiä ja naisia. He eivät missään tapauksessa tule sortumaan alkukantaiseen vallan antamaan mahtavuuden tunteeseen ja nautintoon. Voin uskoa heidän pystyvän tekemään tarpeen vaatiessa vaikeitakin ratkaisuja. Sellainen tulee olemaan jossain vaiheessa WinCapitan tapauksen jälkipyykki. Koston tielle ei kenenkään tule lähteä, mutta tiettyjen virkamiesten kyky hoitaa tointaan on otettava vakavaan tarkasteluun.

Virkamiehet vallan kahvassa
Maallamme ei ole kerta kaikkiaan varaa pitää johtavissa viroissa sellaisia henkilöitä, jotka saavat aikaan yleistä lamaannusta toimenpiteillään. Vaikka tätä on vaikea yleisesti nähdä ja tunnustaa, kansalaisilla on aiheellinen pelko ryhtyä totutusta poikkeaviin hankkeisiin. Tietyt virkamiehet alkavat epäillä ja pistävät kapuloita yrittäjän rattaisiin. Tämä saattaa olla yksi syy siihen, että maamme kilpailukyky heikkenee emmekä ole läheskään sillä tasolla kuin voisi päätellä kansan sivistystasosta ja koulutuksen määrästä.

Viimeistään WinCapita opettaa, millä tavalla tärkeiden virkamiesten on syytä suhtautua sellaisiin uudenlaisiin yrityksiin, mistä heillä ei ole todellista tietoa. Kannattaa tehdä ystävällistä yhteistyötä ja käydä vuoropuhelua asianomaisen kanssa sen sijaan, että ryhtyy toimimaan selän takana, vaikka virka antaisi siihen periaatteellisen luvankin.

Viides ja kuudes valtiomahti

Olin ottamassa käyttöön viidennen valtiomahdin käsitteen, mutta sosiaalinen media on jo saanut sellaista määritelmää.

On siis otettava käyttöön vielä kuudeskin! Taide palvelee omalla tavallansa vallankäyttöä, sillä se vaikuttaa hyvin voimakkaasti yleiseen mielipiteeseen. Eritoten kirjallisuus, teatteri- ja elokuvataide ovat merkittävässä asemassa. Verrattuna lehdistöön ja sähköiseen uutisvirtaan on taiteen tuomilla näkemyksillä pysyvämpi asema. Sanomalehdet ovat kertakäyttötavaraa ja samalla tavalla on parhaitenkin toteutettu ajankohtaislähetys televisiossa.

Hyvä kirja ja elokuva säilyttävät arvonsa vuodesta toiseen ja jopa sukupolvesta toiseen. Kirjailijat ja elokuvan tekijät ovat myös työstäneet sanomaansa paljon perusteellisemmin kuin parhaatkaan uutistoimittajat. Mediaa voidaan ohjailla valitettavan tehokkaasti juuri tästä syystä. Uutiset vaihtuvat päivittäin eikä toimittaja jaksa perehtyä läheskään kaikkiin aiheisiin riittävän perusteellisesti. Siksi on erinonomainen asia, että on olemassa kaiken lisäksi vielä kirjallisuus.

Valtiovalta on pahimmillaan tahtonut estää totuuden esille tuomisen. Räikeimpänä esimerkkinä tästä otan esille natsi-Saksan kirjaroviot. Kirjat oli poltettava niiden sisältämien sanojen ja ajatusten vuoksi. Toisinajattelua ei voitu sallia! Silti totuus ei pala tulessakaan. Aina on jäänyt jotain jäljelle siitä, mikä on pyritty tuhoamaan. Kuvamme on viittaus natsiajasta kertovaan tarinaan, missä päähenkilö oli taitava panemaan sanoja peräkkäin ja hänen kertomuksensa jäi elämään kaiken hävityksen jälkeenkin.

Media on kriisiaikanakin valjastettavissa vallankäyttöä palvelemaan, mutta kuin kivenä kengässä jää hiertämään kirjojen ja elokuvien sisältämä ajaton viisaus.

Tänäkin päivänä on olemassa valtioita, missä ei ole sananvapautta. Toisinajattelua ei sallita ja joka yrittää tuoda virallisesta totuudesta poikkeavaa näkemystä kivitetään, teloitetaan muulla tavoin tai suljetaan loppuiäksi kuritushuoneeseen. Me emme asu diktatuurissa ja sen takia uskon, että WinCapitaankin liittyvä virallisesta totuudesta poikkeava näkemys saa vielä paljon kiinnostusta osakseen. Toivottavasti tämä tapahtuu neljän valtiomahdin työn tuloksena, kenties EU:n taholta tulevan tuen ansiosta.

Taide on vahva voima eikä demokraattisessa järjestelmässä sen esille tuomaa totuutta voi kukaan estää. Kulissien takana WinCapitan asiassakin tapahtuu jo niin paljon, että mielestäni vallanpitäjien olisi syytä havahtua ennen kuin toisenlainen todellisuus paljastuu kaikelle kansalle!

Meidän kotoinen mediamme on sortunut yksipuoliseen tiedottamiseen. En voi uskoa sen johtuvan pakottamisesta, sillä meillä on olemassa lehdistön vapaus. Olen hyväuskoinen ja arvelen tämän tiedottamisen tavan johtuvan ennen muuta toimittajien kiireistä ja ennakkoasenteista.

Suomen perustuslain (731/1999) 3 §:ssä säännellään valtiollisten tehtävien jakamisesta.
Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, hallitusvaltaa (toimeenpanovaltaa) käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto ja tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.

Säännös kuvastaa ajatusta vallan kolmijako-opista, jonka kaiketi keskeisimpänä kehittäjänä on pidetty ranskalaista Montesquieu’ta (1689–1755). Vallan kolmijaon tarkoituksena on hajauttaa vallankäyttöä eri tahoille siten, ettei valtaa kerrostu liikaa yhteen paikkaan.

Tuomo Pietiläisen kolumni Helsingin Sanomista liittyen viidenteen valtiomahtiin 16.10.2012:
"Viides valtiomahti lunasti paikkansa."

Kuka vahtii neljättä valtiomahtia eli toimittajia ja tiedotusvälineitä?
Tutkijat ja valistuneet kansalaiset ovat kysyneet tätä jo vuosikymmeniä. Viime viikolla vastaus tuli kuin itsestään: sosiaalinen media korjasi ja kritisoi poikkeuksellisen näyttävästi suomalaisessa valtamediassa julkaistuja uutisia.

Viides valtiomahti lunasti paikkaansa viikolla 41 vuonna 2012 näin:
MTV3 joutui torstaina oikaisemaan verkkouutisissa kerrotun Nazisin-taistelun taisteluksi natsien kanssa. Käännösvirheen lisäksi keskustelijat Twitterissä epäilivät, että toimittaja oli jättänyt lukematta natsismista kertoneen luvun historiankirjasta.
 
Keskiviikkona taas sosiaalisessa mediassa syntyi kriittinen myrsky kissan lentomatkasta: Koillissanomat julkaisi totena otsikon "Kissa lensi joutsenen selässä Posiolla". Uutista siteerasi internetissä heti kahdeksan maakunnallista lehteä ja neljä valtakunnallista mediaa.
Koillissanomien lisäksi ainakin Yle otsikoi lentoretken totena eli ilman viittausta ainoaan lähteeseen, joka on kissan omistajan kertomus.
 
Posiolla tuntemattomat pullajoutsenet kuvittivat molempien iltapäivälehtien uutisia. Iltalehti nosti nettisivulleen myös kissan ja Ilta-Sanomat kuvan kissankäpälästä. Yksikään niistä ei liittynyt alkuperäisen uutiseen, jonka todenperäisyyttä toimitukset eivät kyenneet varmistamaan.
Sosiaalisessa mediassa kysyttiin torstaina myös sen perään, oliko nuori Sofi Oksanen oikeasti ehdolla Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Ainakin Iltalehden ja MTV3:n uutisten perustella saatoin näin luulla, vaikka asiaa ei pysty varmistamaan Nobel-komiteasta.
 
Kaikki kolme tapausta olivat erilaisia, mutta kertovat samasta asiasta: neljäs valtiomahti jää entistä tehokkaammin kiinni virheistä, heikosta ammattitaidosta, kritiikittömyydestä, kiireestä ja klikkausten tavoittelusta.
 
Näin on käynyt, koska sosiaalinen media antaa kansalaisille mahdollisuuden osallistua toimittamiseen entistä paremmin.
 
Median kannattaa myöntää virheensä välittömästi, sillä välttely ja peittely vievät uskottavuuden vielä nopeammin. Siitäkin tuli näyttöä viime viime viikolla.
 
Viides valtiomahti on kasvanut vaikuttavaksi voimaksi lainsäädäntövallan, toimenpanovallan, tuomiovallan ja mediavallan jatkeeksi – eikä hetkeäkään liian aikaisin."

Tuulen viemää

Sananvapaus
Kansainvälisenä sananvapauden päivänä tämä perusoikeus oli huomioitu sanomalehdessä ja ainakin Kalevassa oli hyvää pohdiskelua asiaan liittyen. Voitiin verrata sananvapauden toteutumissa Vietnamissa ja Suomessa. Samoin oli muutamien isojen sanomalehtien toimittajien ajatuksia lehdistön asemasta ja tehtävistä maassamme.” Kunniallisessa journalismissa yhdistyvät vastuullinen sananvapaus ja luotettava tieto”, pohtii Kalevan päätoimittaja. Kari Vainio Turun sanomista toteaa, että puskista huutaminen ei ole sananvapautta. Markus Pirttijoki Kainuun Sanomista sanoo puolestaan, että rikosilmoituksen tekeminen ei vielä ylitä uutiskynnystä. Pauli Uusi-Kilponen Hämeen Sanomista tuo esille valitettavaa resurssipulaa. Analyysi ja tutkiva toimittaminen on vaarassa kuihtua varsinkin paikallisessa tekemisessä. Suomessa uhkaa sanomisen moniarvoisuuden ja syvällisen journalismin kuihtuminen.
 

Tuulen viemää
Kirjoitin jutun tutkivasta journalismista, neljännestä valtiomahdista sekä taiteesta kuudentena valtiomahtina. Ajatteluani syvensi katsomamme elokuva Tuulen viemää. Se on kahdeksan Oscar-palkintoa saanut klassikko, jossa pääosissa ovat Vivien Leigh ja Clark Gable. Elokuva pohjautuu Margareth Mitchellin romaaniin ja kertoo riipaisevalla tavalla Yhdysvaltojen sisällissodasta ja sitä edeltäneestä ajasta, jonka tuuli vei mennessään. Sodan ohella tarinan ytimessä on Scarlett O Haran sielunelämä ja vaivalloinen kehitys rakastamaan kykeneväksi naiseksi. Tarvittiin valtavat traumat ennenkuin hän kypsyi näkemään elämän sellaisena, ettei hän voi vaatimalla saada itselleen sitä, mitä eniten haluaisi.
 
Kuudes valtiomahti
Tarina on eräs hyvä esimerkki kuudennesta valtiomahdista. Ilman tällaisia kirjoja ja elokuvia yhteiskunnallinen muutos olisi paljon hitaampi ja voisi jäädä toteutumatta kokonaan. Elokuvassa oli  muutama hienovaraisesti tehty kohtaus, joista katsoja saattoi nähdä sen toisen todellisuuden, jota historian kirjat ja media eivät pysty välittämään. Mustien orjien asemaa oli parannettava, mutta elokuva kertoi senkin, miten he ja heidän isäntänsä elivät hyvää elämää ennen kuin jenkit puuttuivat väkivalloin historian kulkuun. Ilman sotaakin olisi vähitellen päädytty hallitusti tummaihoisten aseman parantamiseen. Nyt heidät vapautettiin, mutta seuraukset eivät olleet toivotunlaiset. Etelän ja Pohjoisen välille jäi ankara kuilu. Liian monet menehtyivät tai vammautuivat sodassa eikä mustien osa sodan jälkeen ollut kehuttava. He olivat enimmäkseen vailla työtä ja koulutusta ja asuivat epäinhimillisissä oloissa.

Näihin päiviin saakka ovat olleet vallalla ihon väriin pohjautuvat turhat luokkaristiriidat. Ne olisi voitu saada korjatuksi aikaa sitten oikeanlaisella politiikalla.
 
Keskusteluyhteys kriisien ehkäisyssä
Kun keskusteluyhteys päättyy, syntyy sota. Näin on pienessä mittakaavassa yksilöiden välillä ja samalla tavalla kansojen välillä. Kun ei enää keskustella, ei myöskään ole mahdollisuutta löytää rakentavaa ratkaisua kiistakysymyksiin. Seurauksena on joko kylmä tai kuuma sota.
Alla on Helsingin Sanomista poimittua uutisointia syksyltä 2014. On hyvin ymmärrettävää, että Putinia kohdellaan kylmäkiskoisesti Ukrainan kriisin, Serbian politiikan sekä matkustajakoneen tuhoamisen takia.
Mutta juuri tämänkaltaiset toimet olisivat erinomaisia syitä pyrkiä välttämään edessä olevia vielä suurempia ikävyyksiä hyvän diplomatian keinoin. Nyt sen sijaan lietsotaan sotaa.
 
Serbia
16.10.2014 Venäjän presidentti esiintyi kunniavieraana sotilasparaatissa Belgradissa, jossa juhlittiin kaupungin vapauttamisen 70-vuotispäivää. Serbia joutuu tasapainoilemaan Venäjän-ystävyytensä ja lännen odotusten välillä, sillä se aloitti tammikuussa neuvottelut Euroopan unionin jäsenyydestä. Serbia ei ole tukenut pakotteita, joita EU on asettanut Venäjälle Ukrainan sodan takia.
Länsimaissa kulmakarvoja nostaa erityisesti Venäjän presidentin isännöiminen sotilasparaatissa, kun venäläissotilaiden on arvioitu taistelevan Ukrainassa.
"Maalla voi olla hyvät suhteet Venäjään, Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Mutta meidän näkökulmastamme Kiinan ja Venäjän edustajien vierailuilla on eroa: kiinalaiset eivät ole hyökänneet kenenkään kimppuun, mutta venäläiset ovat", Yhdysvaltojen Belgradin-suurlähettiläs sanoi serbialaisen sanomalehden haastattelussa syyskuussa uutistoimisto Reutersin mukaan.
Serbia on yksi maista, joiden läpi kulkisi Venäjän suunnittelema eteläinen maakaasuputki Länsi-Eurooppaan. Se vähentäisi Ukrainan läpi vedettyjen putkien merkitystä kaasun toimittamisessa EU-alueelle. Serbia ei ole suostunut putken rakennustöiden aloittamiseen ennen kuin Venäjä ja EU pääsevät yhteisymmärrykseen hankkeesta.
 
G20 maiden kokous Australiassa
Marraskuussa 2014 uutisoitiin Venäjän presidentti Vladimir Putinin saamasta kylmästä vastaanotosta G20-maiden kokouksessa Brisbanessa Australiassa.
Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman  mukaan Venäjän voimatoimet Ukrainassa ovat uhka maailmalle.
"Voimatoimet ovat uhka maailmalle, kuten näimme kammottavassa MH17-lentokoneen alasampumisessa", Obama sanoi kokouksessa.
Heinäkuussa tapahtuneessa alasampumisessa kuoli 298 matkustajaa, joista 28 oli G20-kokouksen isäntämaa Australian kansalaisia.
Obaman mukaan Yhdysvallat on "ainoa supervalta".
Kokouksen isäntämaan Australian pääministeri Tony Abbott oli jo ennen kokousta kertonut toimittajille aikovansa "taklata" Putinin. Hän käytti taklaamisesta australialaista termiä "shirtfront". Termillä viitataan australialaisen jalkapallon väkivaltaiseen taklaukseen.
Viileä suhtautuminen Venäjään näkyi myös kokouspäivän eleissä, raportoi CNN.
CNN:n mukaan G20-kokoukseen Moskovasta saapunutta Putinia oli vastaanottamassa Australian korkeimman valtiojohdon sijaan maan varapuolustusministeri.

Samassa tilassa ollut, huomattavasti arvoasteikossa korkeampi oikeusministeri ei tehnyt elettäkään Putinia tervehtiäkseen.
 
Maailmankylän Vanhimmat
The Elders eli Vanhimmat on entisistä huippujohtajista koottu riippumaton ryhmä, joka pyrkii rakentamaan rauhaa ja edistämään ihmisoikeuksia käyttämällä vaikutusvaltaansa.
Ryhmän kutsui koolle Etelä-Afrikan edesmennyt presidentti ja vapaustaistelija Nelson Mandela vuonna 2007. Idea sai alkunsa yrittäjä Richard Bransonin ja muusikko Peter Gabrielin keskusteluista. He esittelivät idean koko maailman Vanhimmista Mandelalle, joka kokosi joukon vuonna 2007.
Ryhmään voidaan kutsua julkisesta virasta lähteneitä entisiä johtajia, jotka nauttivat laajaa kansainvälistä luottamusta ja ovat sitoutuneita rauhaan ja yleismaailmallisiin ihmisoikeuksiin.
Vanhimmat pyrkivät avaamaan ovia, pääsemään päättäjien puheille ja kuuntelemaan eri osapuolia, ryhmän verkkosivuilla kerrotaan. He käyttävät vaikutusvaltaansa herättelemällä keskustelua asioista, joita maailmanyhteisössä on laiminlyöty ja puhumalla epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Ryhmä toimii julkisuudessa ja kulissien takana tarjoamalla asiantuntemusta ja ohjausta.
12-henkinen Vanhimpien ryhmä kokoontuu ainakin kaksi kertaa vuodessa. Jäseniä on jokaiselta mantereelta.

Presidentti ja rauhannobelisti Martti Ahtisaari kutsuttiin Vanhimpiin vuonna 2009.

Ahtisaari osaa diplomatian keinot ja parhaimmillaan hän kykenee henkilökohtaisella panoksellaan estämään suuren luokan kriisin.

Kuten totesin, sota syttyy, kun keskusteluyhteys katkaistaan. Ja tulee rauha ainakin niin pitkäksi aikaa kuin neuvotellaan.

WinCapita ja diplomatia
Sama hyvä periaate olisi auttanut valtavan paljon myös Wincapitan kriisissä. Eräs sijoitusklubin jäsen vertasi WinCapitan tapausta ja viranomaisten toimintaa sotatilaan ja se on mielestäni oikeaan osuvaa. Sen sijaan, että viranomaiset olisivat lähteneet neuvottelujen tielle, he kieltäytyivät tarjotusta yhteistyöstä.

Jälkiviisaasti voimme todeta, että diplomatian tie olisi ollut paljon inhimillisempi. Todennäköisesti olisi vältytty monilta itsemurhilta, taloudellisilta katastrofeilta, ihmissuhteiden katkeilemisilta ja valtion rahoja olisi säästynyt suuria määriä.

Viranomaisten olisi ollut helppoa ja viisasta tarttua WinClubin tekemään yhteistyötarjoukseen syksyllä 2007. Olisi tutkittu asiaa kohtuullisen hyvässä hengessä ilman ennenaikaista julkista leimaamista. Sopimuksen olisi kuulunut ehtona, että uusia jäseniä ei neuvottelujen aikana oteta eikä vanhoille jäsenille makseta klubin rahoista heidän tuottojaan. Korkeintaan jäsenet olisivat saanet ostaa ja myydä omistuksessaan olevia lisenssejä ja käyttää vapaasti signaalijärjestelmää. Jos muutaman kuukauden mittainen tutkinta olisi osoittanut moitittavaa klubin toiminnassa, viranomaiset olisivat voineet joko vaatia lopettamaan toiminnan tai tekemään asianmukaiset korjaustoimet ennen uusien asiakkaiden mukaan päästämistä.

Se kaikki hyvä, jota sijoitusklubi piti sisällään ja jonka oli määrä tuoda hyvinvointia monille kansalaisille oli pian tuulen viemää menneisyyttä. Viranomaisten tekemään virhettä on jouduttu sen jälkeen peittelemään ja kaunistelemaan. Tässä työssä on media ollut hyvänä apuna joko tieten tahtoen tai tietämättään.

Monet ovat havainneet, että WinCapitan kohdalla hyvät journalistiset periaatteet eivät ole toimineet. Skandaalilehdet vastoin oletusta eivät ole olleet kovin kiinnostuneita tästä asiakokonaisuudesta. Sen sijaan arvostetut tiedotusvälineet ovat laatineet sellaisia uutisia, joita olisi odottanut ihan muunlaisilta julkaisuilta. Onko tässä ollut viranomaisten vallalla sormensa pelissä? Sodan aikana media valjastetaan propagandan käyttöön. Senkään vuoksi en pidä sodan metaforaa kaukaa haetulta vertaukselta!

Forex

Dealing desk ja no dealing desk
Tämä on sen verran hyvä artikkeli forexista, että lainaan sitä suoraan:
"Mikä on laillista kaikkialla maailmassa, ei välttämättä ole laillista Suomessa. Tarkastellaan ensiksi yhtä maailman suurimmista valuutta-alustoista, jonka web osoite on Forex.com. Forex.com antaa mahdollisuuden yksityisille ihmisille ja yrityksille käydä kauppaa valuuttapareilla maailmanlaajuisessa kauppapaikassa nimeltä forex.

Forex on maailman keskuspankkien ja monien suurien rahalaitosten keskittymä, jota kutsutaan myös interbankiksi. Yritän nyt esittää miten forex toimii, niin että jokainen sen ymmärtäisi. Sen vuoksi joudun jossain kohdissa hieman oikaisemaan, mutta tärkeintä on ymmärtää pääpiirteittäin miten koko systeemi toimii.

Kaikki alkaa siitä kun asiakas avaa valuutta-alustalle tilin, jonne hän tallettaa ns. vakuusrahan kaupankäyntiä varten. Kun tili on toiminnassa, niin asiakas voi aloittaa treidaamisen haluamallaan valuuttaparilla. Ja kun asiakas avaa kaupan valuutta-alustalla, siirtyy kaupantiedot välittäjälle, eli liquidity brokerille joka taas siirtää kaupantiedot interbankiin.
Jos asiakas tekee kaupassa voittoa, niin interbank maksaa voiton samassa järjestyksessä takaisin aina asiakkaalle asti ja jos asiakas tekee tappiokaupan, niin asiakkaan menettämä raha siirtyy vastaavaa reittiä interbankiin. Näin sen siis pitäisi toimia ja näin lähes kaikki ihmiset ovat aikaisemmin kuvitelleet sen toimivan.

Nykyisin ihmiset ovat valveutuneempia ja useat jo tietävät, että kauppaa käydään sekä laskennallisesti ja ei laskennallisesti, eli näitä kutsutaan nimellä dealing desk ja no dealing desk. Tuo jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että kaupat ohjautuu suoraan interbankiin asti, eli juuri edellä mainitsemallani tavalla. Dealing desk taas tarkoittaa sitä, että kauppaa käydään valuutta-alustalla laskennallisesti, eli rahat eivät siirry alustalta mihinkään vaan valuutta-alusta ottaa itse riskin siitä, että jos asiakas tekee voitokasta kauppaa, niin he maksavat voitot omista varoistaan.
Jotta valuutta-alusta voisi menestyä, tarkoittaa se sitä, että suurimman osan asiakkaista tulee hävitä rahansa, joilla voidaan sitten maksaa voittajien tulot. Forex.com toimii dealing desk toimintamallilla ja he eivät kerro tätä asiakkaalle, ellei asiakas ymmärrä asiaa erikseen heiltä kysyä.
Itse asiassa suurin osa dealing desk palveluntarjoajista antaa erilaisilla tavoilla ymmärtää, että he eivät toimisi näin.

Esimerkkinä vaikka statistiikkapalvelua tuottava myfxbook.com tekee yhteistyötä usean valuutta-alustan kanssa ja heillä on sivuillaan palvelu, jossa voit erilaisia kriteerejä käyttäen valita itsellesi mieluisan palvelun tarjoajan. Yksi kriteereistä on dealing desk ja jos sen valitsee, ei jää enää yhtään palvelun tarjoajaa listalle. Kuitenkin listalla on mm Forex.com joka on itse vastannut toimivansa dealing desk toimintamallilla kun heiltä on sitä kysytty.
Dealing desk on maailmalla kaikkien viranomaisten hyväksymä toimintamalli, joten siinä mielessä kyseistä menetelmää ei tarvitse peitellä. Ehkä peittelyn syynä on enemmän se, että suurin osa ihmisistä ei ymmärrä mistä siinä todellisuudessa on kyse. Täytyy muistaa, että asiakkaan kannalta tuolla ei pitäisi olla mitään merkitystä, koska nämä alustat kuitenkin maksavat normaalisti voitot asiakkaalle. Onko sillä asiakkaalle loppujen lopuksi mitään merkitystä kenelle ne rahat sitten häviää. Asiakkaalle on kuitenkin täysin sama lopputulos riippumatta siitä onko toimintamalli dealing desk vai no dealing desk.

Money manager -palvelut
Sen lisäksi, että asiakas voi tehdä itse kauppaa valuutta-alustalla, on yleensä palveluntarjoajilla olemassa valmiita treidauspalveluita, eli money manager palveluita. Tämä tarkoittaa sitä, että joku joka osaa tehdä voitokasta kauppaa joko manuaalisesti tai käyttämällä automaattista kaupankäyntiohjelmaa, voi antaa oman kaupankäynnin myös muiden asiakkaiden hyödynnettäväksi. Asiakkaan tili kytketään money managerin kaupankäyntitiliin ja kaikki samat kaupat toteutuu myös asiakkaan tilillä. Jos money manager pystyy tekemään voitokasta kauppaa, niin hän saa voitosta tietyn osuuden, esimerkiksi 30%. Tämä toimintamalli on myös joka puolella maailmaa viranomaisten hyväksymää ja täysin laillista.

Introducing broker
Valuutta-alustat tarjoavat myös mahdollisuuden tienata ilman, että itse sijoittaa centtiäkään koko valuuttakauppaan. Nämä mahdollisuudet perustuvat markkinointiin joko internetissä tai suoramarkkinointiin. Esimerkiksi Forex.com tarjoaa Introdusing broker (IB) menetelmää, jossa voidaan suositella Forex.com palveluita ihmisille esimerkiksi mainostamalla sosiaalisessa mediassa tai luomalla vaikka aiheeseen liittyvät markkinointisivut.
IB saa jokaisen suosittelemansa asiakkaan liikevaihdosta tietyn provision sekä lisäksi hänellä on mahdollisuus saada provisio myös asiakkaan voitosta jos voiton asiakkaalle on tehnyt money manager. Jotkut palvelun tarjoajat maksavat IB palkkioita myös useampaan tasoon, eli jos suosittelet palvelua yhdelle ihmiselle ja se taas suosittelee palvelua seuraavalle, niin myös hänen liikevaihdosta voi saada provision.

Esimerkki piensijoittajan toiminnasta forexissa
Tehdään pieni esimerkki miten Forex.comin palvelua voisi käyttää. Asiakkaana meillä on tällä kertaa Matti Meikäläinen. Matti on kuullut ystävältään kuinka Forex.com palvelut on ollut jo pidemmän aikaa taloudellisesti kannattavia ja hän on päättänyt myös avata tilin kyseiseen palveluun. Matti on käynyt lukemassa Forex.com sivuilla ja todennut, että yhtiö tarjoaa mahdollisuuden maailmanlaajuiseen kaupankäyntiin ja kaikki vaikuttaa rehelliseltä ja avoimelta. Myös Matin ystävä on kertonut, että rahan kotiutukset ovat toimineet ilman ongelmia. Matti ei itse osaa käydä valuuttakauppaa, joten hän ottaa käyttöön erään money managerin tuottaman kaupankäynnin palvelun, joten Matin ei tarvitse itse tehdä kauppaa ollenkaan. Kaikki toimii niin kuin Matti oli toivonutkin ja tuottoa tulee sijoitukselle useita prosentteja per kuukausi. Kun tuottoa on tullut ensimmäisen puolen vuoden aikana jo 100%, niin Matti päättää kotiuttaa alkuperäisen pääoman ja jatkaa sijoitusta tuotoilla. Forex.com tilittää rahat Matin tilille ja kaikilla on hyvä mieli. Nyt Matti on jo niin vakuuttunut palvelusta, että hän uskaltaa vihdoin suositella sitä myös ystävilleen. Ryhtymällä Introdusing Brokeriksi, Matti voi ansaita jatkossa myös ystäviensä tuotoista sekä heidän liikevaihdostaan. Kaikki on siis hyvin ja kukaan ei valita toiminnassa mistään.

Kuitenkin todellisuus on jotain muuta kuin mitä nämä sijoittajat kuvittelevat sen olevan. Kaikki saadut tuotot on maksettu Forex.comin muiden sijoittajien varoista, ei Interbankista niin kuin sijoittajat itse kuvittelevat. Forex.com ei ole missään tuonut esille, että oikeata valuuttakauppaa ei käydäkään vaan kaikki on laskennallista ja voitot maksetaan Forex.comin omista varoistaan, jotka he ovat saaneet muilta sijoittajilta. Heillä ei siis ole mitään ulkopuolista tulon lähdettä. Tämä on kuitenkin kaikkien maailman viranomaisten (paitsi Suomen) hyväksymää toimintaa eikä siinä ole kenenkään mielestä mitään laitonta. Suomessa tällainen toiminta tulkitaan törkeäksi petokseksi ja rahankeräysrikokseksi. Heillä ei siis ole mitään ulkopuolista tulon lähdettä."

Neljäs valtiomahti

Vuoden 2008 uutisointia ja painavaa tekstiä Ilkka Pitkäseltä
Media on hyvin vastuullisessa asemassa. Se muokkaa käsitystämme todellisuudesta.
Wincapitaan hyvin perusteellisesti perehtynyt OTL, VT, ekonomi lkka Pitkänen ei ole saanut palstatilaa Suomen lehdissä eikä hän ole päässyt faktoineen television uutisiin. Mistä tämä mediahiljaisuus mahtaa johtua?

Lainaus Wikipediasta: "Lehdistö ja myös muu media vaikuttaa neljännen valtiomahdin tavoin valtiopäivälaitoksen päätöksentekoon, yleiseen käsitykseen hallituksen toimien onnistumisesta sekä yleiseen mielipiteeseen oikeuslaitoksen antamista tuomioista.
Neljännen valtiomahdin piirissä olevista toimijoista merkittävimpiä ovat poliittiset toimittajat, uutisia valikoivat uutispäälliköt sekä taloustoimittajat, jotka muodostavat käsitykset poliittisen päätöksenteon vaikutusmahdollisuuksista aineelliseen ympäristöön."
 
Alla on seitsemän vuoden takaista uutisointia.
Tässä vaiheessa mediaa ei pidä moittia. Se välitti meille ajankohtaista tietoa Wincapitan tutkinnan alkuvaiheista. Poliisi oli onnistunut 23.3.2008 uutisen mukaan  saamaan rikosilmoituksen, joka oli tarpeen ennen kuin esitutkinta voitiin aloittaa. Paljon myöhemmin todistettiin oikeudessa, että ensimmäisen rikosilmoituksen tekijä oli poliisi, jolla ei siis henkilökohtaisesti ollut mitään tekemistä Wincapitan kanssa.
 

WinCapitaan sijoittaneet häpeävät hiljaa
19.3.2008 Pyramidihuijauksesta epäilty sijoitussivusto WinCapita (entinen WinClub) ei ole aiheuttanut ryntäystä Kuluttajaviraston pakeille. Huijatuksi tulleet häpevät usein aivan turhaan.
Kuluttajaviraston mukaan WinCapita-sivuston epäillään huijanneen tuhansia suomalaisia, mutta virastoon asiasta on ollut yhteydessä kuitenkin vain neljä henkilöä.

Kuluttajavirasto ei ota kantaa toiminnan laillisuuteen, mutta muistuttaa erilaisten huijausten uhrien tyypillisesti häpeävän hyväuskoisuuttaan ja kärsivän siksi menetyksensä mieluummin hiljaisuudessa sen sijaan, että kertoisivat tapauksista viranomaisille.
Keskusrikospoliisi on ottanut asiakseen selvittää WinCapitan toiminnan laillisuuden.

Viime viikon loppuun mennessä poliisille ei ollut tehty yhtään rikosilmoitusta klubin toiminnasta, mutta useita yhteydenottoja on tullut. Kuluttajavirasto avasi internetissä uuden "huijaussivuston" auttaakseen kuluttajia tunnistamaan yleisimmät huijausmuodot ja kiertämään ne kaukaa. Sivuston kautta kuluttajat voivat myös kertoa viranomaisille kohtaamistaan huijaustapauksista.

Huiputetuksi tulemista ei tarvitse nolostella. Huijarit ovat yleensä ammattilaisia, joilla on kytköksiä kansainväliseen talousrikollisuuteen. Huijaukset ja niihin liittyvät materiaalit on suunniteltu ja toteutettu niin huolellisesti, että ne vaikuttavat aidoilta. Siksi huijatuksi voi joutua kuka tahansa iästä tai koulutuksesta riippumatta, Kuluttajavirasto sanoo tiedotteessaan

KRP tutkii Wincapitan toimintaa
23.3.2008 Keskusrikospoliisi aloittaa sijoituskerho Wincapitan tutkinnan pääsiäisen jälkeen, uutisoi Savon Sanomat. Tutkimusten aloittamiseen tarvittava rikosilmoitus jätettiin Kuopion poliisille.
Kuopion seudun poliisille on nyt jätetty kaksi rikosilmoitusta Wincapitasta. Savon Sanomien tietojen mukaan KRP on ilmoittanut ottavansa ilmoitukset itselleen.
Wincapitaan liittyvä rikostutkinta keskitetään koko maasta keskusrikospoliisin talousrikososastolle. Paikallispoliisit eivät ryhdy perehtymään rikosepäilyyn, jossa asianosaisia voi olla jopa tuhansia eri puolilla maata.

Kuopiossa jätetyt rikosilmoitukset koskevat poliisin mukaan molemmat muutamien tuhansien eurojen summia. Kerhoa on epäilty pyramidimarkkinoinnista, jossa muutamat harvat keräsivät isoja summia itselleen hyötyen verkoston kasvattamisesta.
 
Mitä jos mikään todistelu ei riitä!?
Kalevassa kansallisena veteraanipäivänä 27.4. 2015 oli holokaustiin liittyvä kolumni. Kaasukammioiden kieltäjälle mikään todiste ei riitä! Seppo Ylönen sanoo jutussa viisaasti: ”Kun haluaa uskoa vankasti johonkin, ei mikään todiste ole riittävä. Suomessakin on ihmisiä, jotka väittävät juutalaistuhoa saduksi!”

Omasta totuudesta voi tulla pakkomielle.
Tarvitaan ennakkoasenteista vapaata ajattelemista, jotta voi ottaa vakavaan tarkasteluun muitakin näkökulmia. Jotta voisi oppia uutta, on ensin kiinnostuttava, minkä jälkeen vasta voi alkaa todella kuuntelemaan, lukemaan, perehtymään ja ajattelemaan.

Ilkka Pitkänen on kirjoittanut erittäin laajan ja hyvin perustellun kuvauksen Wincapitasta ja sen tutkinnasta sekä oikeuskäsittelystä. Tämä selvitys oli perusteluliitteenä Wincapitaan liittyvien oikeudenkäyntien lepäämään jättämistä koskeville hakemuksille. Siitä on otettu suoraan seuraava lainaus:
 
”Voitaisiinko edes kerran ajatella, että esitetty vastanäyttö olisi totta. Voitaisiinko edes kerran miettiä, onko sitä kumoavaa todellista näyttöä ollenkaan esitetty. Voitaisiinko ajatella, että valuuttakaupan signaalijärjestelmän toimivuuden todellisuus perustettaisiin järjestelmää käyttäneiden henkilöiden kertomuksiin sen sijasta, että uskotaan sellaisia henkilöitä, jotka eivät koskaan ole ohjelmaa edes nähneet toiminnassa, saati sitä käyttäneet ja voitaisiinko edes miettiä perusteellisemmin, voiko jäsenten sopimusvapauteen perustuva kauppa olla osa jotakin rikosta ja millä ihmeen perusteella!?
 
Kaiken toiminnan leimaaminen rikolliseksi on rikosoikeudellisesti ala-arvoinen suoritus! Kollektiivinen syyllisyys kuuluu natsiajan rikosoikeuteen jos sinnekään. Tuollaisen lausumankin sisällyttäminen tuomioistuinen ratkaisuihin on kuvottavaa. Rikosoikeus ei voi sellaista hyväksyä ilman, että silmät ummistetaan täydellisesti rikosoikeuden johtavilta periaatteilta ja kaikelta laillisesti esitetyltä vastanäytöltä.” (OTL, VT, ekonomi Ilkka Pitkänen).

Lehdistötiedote 27.9.2007

Hyvät vastaanottajat

Viitaten WinClubista julkisuudessa käytyyn keskusteluun toteamme, että on tullut aika avata toimintamme rakennetta yksipuolisen ja väärinkäsityksiin perustuvan uutisoinnin oikaisemiseksi. Toiminnan yksityisyydestä johtuen tiedottamisemme on keskittynyt jäsenkuntamme informoimiseen.
Pahoittelemme julkisen tiedotuksemme vähäisyyttä ja pyrimme kaikin mahdollisin keinoin jatkossa auttamaan sekä viranomaisia että mediaa ymmärtämään klubin toimintaa, koska se on meidän kaikkien edun mukaista. Liikesalaisuuteen vedoten teemme julkistamisessa vähäisiä rajauksia mutta vain medioiden suuntaan.

WinClub on vuonna 2003 perustettu yksityinen sijoittajaklubi, jonka jäsenmäärä maailmanlaajuisesti on tällä hetkellä noin 6 000 luonnollista henkilöä sekä vähäisessä määrin joitakin yrityksiä.
Klubi tarjoaa yksityisille ihmisille ja yrityksille kehittämäänsä valuuttakaupan signaalijärjestelmää FxTrader Signals, joka tuottaa käyttäjälleen reaaliaikaisesti valuuttaparin EUR/USD osto- ja myyntisignaaleja. Jäsenet ja jäsenten hankkimat asiakkaat ostavat FxTrader Signals –järjestelmän käyttöoikeuksia ja voivat järjestelmää hyväksikäyttäen tehdä itsenäisesti valuuttakauppaa valitsemansa valuuttakauppa-alustan kautta.

Uutisoinnissa WinClubia on syytetty pyramidihuijauksesta, jossa markkinointiketjuun aikaisemmin liittyneiden palkkiot maksetaan myöhemmin mukaan lähteneiden liittymismaksuilla. Pyramidihuijaukseen liittyy keskeisesti palkkiojärjestelmä, jossa palkkioita maksetaan useilta tasoilta näin syntyneessä ketjussa tai verkostossa. Huijaus sinällään on petos, jossa ihmisiä johdetaan harhaan pyrkimyksenä saada heidän rahansa ilman aikomustakaan toimittaa heille minkäänlaista vastiketta.
WinClubin liiketoiminta ja ansaintamekanismi perustuu FxTrader Signals- järjestelmän suositteluun ja hyväksikäyttöön valuuttakaupassa. WinClub ei sijoita jäsentensä varoja valuuttakauppaan. Saamastaan myyntitulosta WinClub sijoittaa osan valuuttakauppaan. FxTrader Signals- järjestelmän käyttöoikeuslisenssejä on rajattu määrä ja jäsenet voivat ostaa ja myydä lisenssejä WinClubin sisäisessä lisenssipörssissä. Jäsenet saavat tuloa suosittelupalkkioina, pörssissä myymiensä lisenssien myyntivoittoina ja valuuttakaupan tuottoina, mutta luonnollisesti myös tappiot ovat mahdollisia. Jäsenemme tietävät, että sijoitustoimintaan liittyy aina riski. WinClub ei ole antanut minkäänlaisia lupauksia tuotoista.

Lisenssien pörssihinta on ollut parhaimmillaan yli 30-kertainen alkuperäiseen hankintahintaan nähden. Negatiivinen julkisuus on saanut monet jäsenistössä myymään hankkimiaan käyttöoikeuslisenssejä tappiolla ja lisenssien pörssihinta on laskenut.
WinClubissa ei makseta suosittelupalkkioita useilta tasoilta. Suurin osa jäsenistä ei ole suositellut uusia jäseniä, eikä yksikään WinClubin jäsen ole menettänyt rahojaan. Tällä hetkellä emme ota uusia jäseniä, eikä se ole edellytys toimintamme jatkumiselle. Toiminta on täysin laillista ja kiistämme jyrkästi epäilyt pyramidihuijauksesta.

Valuuttapörssi eli The Foreign Exchange eli Forex on markkinapaikka, jossa pankit ja investoijat käyvät kauppaa vaihtaen valuuttaa toiseen valuuttaan eli tehden kauppaa valuuttaparin välillä. Valuuttakauppaa on tehty 1900-luvun alkupuolelta alkaen. 1990-luvulla tapahtunut internetin ja kotitietokoneiden käytön räjähdysmäinen kasvu on mahdollistanut yksityisten sijoittajien sijoitukset valuuttakauppaan. Tämä kehitys on mahdollistanut myös WinClubin toiminnan valuuttakaupassa kehittämänsä FxTrader Signals –järjestelmän avulla.

Uutisoinnissa on esiintynyt väite, että jäsenemme olisivat vaitiolovelvollisia, mikä ei pidä paikkaansa. Ainoastaan klubin jäsenten oikeutta julkiseen, kaupalliseen ja laajamittaiseen markkinointiin on rajoitettu, mikä on tavanomainen ja kokemuksen osoittama tarpeellinen käytäntö. Väärinkäsitysten välttämiseksi WinClub on halunnut pidättää itsellään oikeuden lausuntojen antamiseen omasta toiminnastaan. Villi myyntityö on uhka kuluttajansuojalle, mikä ei ole pelkästään meidän havaintomme.

Toimimme mielellämme yhteistyössä eri tahojen kanssa, jotta WinClubin toimintaan liittyvät väärinkäsitykset saadaan oikaistua.

Kunnioittavasti
WinClub"
 
Lukemisen eritysvaikeus

Lukutaito on katoamassa, todettiin sanomalehdessä. Osasyynä tähän lienee se, että painettua sanaa luetaan entistä vähemmän. Kirjaan paneudutaan ja syvennytään huomattavasti paremmin kuin internetistä löydettyihin teksteihin. Tiedän itsekin, miten eri tavalla luen tietokoneen kuvaruudulta. Kaipaan entistä useammin rauhallisia lukuhetkiä kirjan tai lehden parissa.
Lukiessani netistä harpon sivulta toiselle. Silmäni etsivät avainsanoja kuin googlen hakukone. Parhaimmillaan tai pahimmillaan pystyn lukemaan sata sivua minuutissa! Väitän ja melkein uskon itsekin todella lukeneeni vaikkapa Ilkka Pitkäsen 162 sivua sisältävän vastineen muutamassa minuutissa. Luettuani pystyn muka ottaamaan siihen kantaa!

Keskustelupalstoilla kirjoitteleminen on turhauttavaa. Siitä useimmiten puuttuu vuoropuhelu.

Vaikka mitä kirjoittaisin, vain muutama siihen syventyy. Itse en ole siinä suhteessa parempi? Jos joku kirjoittaa kokonaisen sivun, en jaksa sitä lukea. Minulla on silti vahva mielipide kirjoittajan käsityksistä. Kun puen sen sanoiksi, toiset jättävät sen lukematta ja heillä on vankka käsitys siitä, mitä minä ajattelen ja alkavat väittää vastaan. Usein vastaväitteessään he tuovat esille saman väitteen kuin mitä itse olin äsken esittänyt ja kiroavat minun tyhmyyttäni, kun ajattelen eri tavalla.Se on eräänlaista tuulimyllyjä vastaan taistelemista kuin vanhassa romaanissa Don Quijote.

Eräs ongelma netissä lukemisessa liittyy googleen. Niin hyvä kuin se onkin tiedon hakemisessa, se vie huomion muualle. Sen sijaan, että lukisin kokonaan ja syventyen keskustelukumppanini näkemyksen, poimin jonkin sanan ja lähden googleretkelle ja eksyn sinne. Koskaan en siten pääse lukemisessani muutamaa riviä pitemmälle.

Lukemisen erityisvaikeus liittyy siihenkin, että viestit tai artikkelit tuntuvat liian pitkiltä! Pitäisi pystyä sanomaan laajatkin kokonaisuudet muutamassa lauseessa. Se taas johtaisi pinnallisuuteen ja tarpeeseen selittää tarkemmin, mitä tarkoitan. Ei voi olla yhtä aikaa perusteellinen ja lyhytsanainen.

Hyvin harva on lukenut ajatuksella ylläolevan WinClubin tiedotteen. Toimittajat eivät ole siihen paneutuneet, eivät viranomaiset, ei satunnainen sosiaalisen median lukija eikä edes syyttäjänvirasto. Miten muuten he voivat kirjoittaa haasteeseensa: "Lehdistötiedotteessaan Klubi kertoo käyvänsä valuuttakauppaa."

Tiedotteen lukeminen silloin, kun se laitettiin jakeluun olisi säästänyt monelta pahalta. Olen monessakin yhteydessä todennut, että sen viimeinen lause sisältää yhteistyötarjouksen. Jos se olisi otettu vakavasti, moni asia olisi toisin.

Viranomaiset olisivat antaneet Klubin johdon esitellä toimintaansa.

Olisi kysytty Hannu Kailajärveltä, mikä se klubi oikein on. Hän olisi saanut esitellä signaalimittarin. Viranomaiset olisivat todenneet, että toimiihan se! Tai sitten todenneet, että eipä se toimi. Yhteistyössä tapahtuneen tutkinnan ajan olisi uusien jäsenten mukaan tulo ollut estettynä.
Siinä yhteydessä olisi voinut esittää myös kysymyksen, mitä tarkoittaa tarkalleen ottaen tuo ilmaisu "sijoittaa osan saamastaan myyntitulosta valuuttakauppaan". Sijoitetaanko vai tullaanko sijoittamaan?
Klubia olisi voitu tällaisen tutkinnan jälkeen vaatia lopettamaan toimintansa, jos siihen olisi ollut aihetta. Uusien jäsenten ryntäystä ei vuoden 2008 alussa olisi tapahtunut ja nämä arviolta 6000 uutta sijoittajaa olisivat säästyneet rahojensa menetykseltä. He eivät tietenkään olisi voineet mitään menettää, koska eivät olisi päässeet mukaan toimintaan. Jos Kailajärvi ja kumppanit olisi ollut tarpeen tuomita, tämä toimenpide olisi voitu tehdä ilman suurta dramatiikkaa ja syyttömyysolettaman loukkaamista.

Viranomaiset olisivat saattaneet päätyä myös toisenlaiseen tulokseen, jolloin toiminta olisi saanut jatkua. Uudet sijoittajat olisivat pääseet hyödyntämään klubin signaalijärjestelmää ja keväällä 2008 mahdollisesti valmistuvaa automatisoitua valuuttakaupan järjestelmää.

Tämä on tietenkin jälkiviisastelua ja utopiaa. Sellaista ei kerta kaikkiaan voi tapahtua!!! Olen kuitenkin varovaisen optimistinen ja uskon, että tästä voi ammentaa jotain oppia tulevaisuuden varalle.

Aluksi

Ajatuksia kirjoitelmieni taustaksi
ESIPUHE


Johdantona kirjoitelmiini haluaisin sanoa jotain yhteenvedoksi. Tai kerron jotakin niistä taustalla olevista ajatuksista, joista johtuen olen antanut tietynlaisen muodon ja rakenteen sekä sisällön teksteilleni.

Minun on tarpeen kiittää sekä lukijoitani että niitä, joiden kanssa olen voinut keskustella kirjoitelmistani. Yksin en olisi saanut aikaan kuin muutaman epävarman rivin korkeintaan enkä kehtaisi antaa niitä kenenkään kriitillisen tarkastelun kohteeksi. Yhdessä tekeminen on yksin tekemistä yhteistyössä toisen kanssa. Lapsikin sen tietää. Vanhemmat tekevät ensin lapsen puolesta, sitten lapsen kanssa ja lopulta lapsi tekee itse ja vanhemmat voivat iloita yhdessä hänen kanssaan aikaansaannoksista. Siitä se luova tekeminen lähtee eikä suinkaan käskemisestä.

Kaikki ihmisen aikaansaannokset ovat sekä hyvässä että pahassa saaneet alkunsa ideasta. Aluksi oli idea ja sitten tuli sana ja teko. Pienestä rakastavasta katseesta sodan melskeeseen, kaikki on ideasta lähtöisin. Jos liikautan sormeani, voisi tarkka tutkimus löytää hieman ennen tekoa aivoissani pienen muutoksen. Tekoani edelsi siten ajatus.

Myös tekemättä jättäminen on teko ja kumpuaa samasta lähteestä kuin aktiivinen toiminta. Tekemättä jättäminen on teko siinä kuin rakkauden tai kateuden sävyttämä työ. Siksi minäkin kirjoitan. En voinut olla tekemättä mitään, kun havaitsin epäoikeudenmukaisten tekojen alkavan vaikuttaa liiaksi monen tuntemani ihmisen elämään. Ei kaikilla ole mahdollisuuksia tehdä hyvää, vaikka haluaisivatkin. Jokaisella on halu hyvään, mutta keinot voivat olla vähissä.
Me kaikki olemme rakkauden ideasta syntyneet ja matkamme päättyy ikuiseen uneen. Mitä niiden hetkien ulkopuolella tapahtuu, on uskon asia enkä arvele pystyväni siihen vastaamaan. Siksi minun on paras keskittyä syntymisen ja kuolemisen väliseen aikaan.

Elämämme tärkein valinta liittyy siihen, olemmeko rakkauden vai tuhon ideoita toteuttamassa. Jos välillä tulemme tehneeksi kateuden ja vihan töitä joko tahtoen tai tahtomattamme, on meillä aina hyvä mahdollisuus korjata virheitämme. Viisaat ovat sanoneet, että koko kulttuurimme perustuu tähän haluun korjata sitä, missä olimme tehneet tai jopa ajatelleet pahoin. Syyllisyys on erinomainen matkatoveri, mutta syyllisyydessä piehtaroiminen tai sen lääkitseminen ylenmääräisen viihteen tai turruttavien aineiden avulla ei johda mihinkään kovin hyvään ja rakentavaan. Sen sijaan hyvä työ auttaa sekä tekijää että sitä, joka saa sen teon hedelmistä osansa.

Elokuvista

Kirjojen ja elokuvien tekeminen perustuu tarpeeseen tehdä hyvä teko. Elämää suurempia elokuvia on niin valtavasti, että joudumme kohtaamaan rajallisuutemme. Emme millään ehdi nauttia niitä kaikkia. Mutta parempi on katsoa yksikin hyvä elokuva kuin ei elokuvaa ollenkaan. Ja parempi on rakastaa yhtä ihmistä koko maailman sijasta verrattuna siihen, ettei rakasta ketään. Tosin rakkaus voi olla myös salattua ja ilmenee silloin ryhtymättömyytenä tihutöihin. Maan hiljaisten rakkaus on aina hyvä huomata eikä vain niitä, jotka ovat näkyvimmin esillä. Vaatimaton puurtaminen läheisten kanssa ja heidän hyväkseen riittää useimmille meistä ja niin on mielestäni hyvä.

Suomifilmi on täynnä todellisia helmiä, vaikka osa näistä elokuvista on kriitikoiden hampaissa vieläkin. Meidän on hyvä muistaa sekin, että jokainen kirja on suuri saavutus. Samoin jokainen elokuva, joka on saatu julkaistuksi asti on kiitoksen arvoinen työ. Ja jos katsomme näitä teoksia vailla ennakkoasenteita, voimme tavoittaa niissä elämänviisautta jos ei muutoin, niin hyvä huumorin muodossa. Kuten tulen myöhemmin kertomaan, huumorin ei tarvitse kerskua viisaudellaan, koska se on viisautta sellaisenaan. On nimittäin suuri saavutus ihmiselle, että hän oppii suhtautumaan elämään enimmäkseen ilman liiallista tosikkomaisuutta. Kun leikki katoaa ihmisen elämästä, on se hyvä löytää uudelleen. Siinä yhdessä katsotut elokuvat voivat olla erinomaisena apuna.

Meidän näyttelijämme elävät valkokankaalla ja ruudulla vielä pitkään senkin jälkeen, kun on tullut meidän sukupolvemme aika väistyä. Meitä muistelevat ne, joita olemme rakastaneet. Elokuvan näyttelijä rakasti paljon ennemmän kuin me muut, sillä ilman rakkautta hän ei olisi ryhtynyt siihen hankkeeseen, joka toi hänet valkokankaalle. Ohjaajan nimen muistavat lähinnä elokuvan harrastajat ja he ymmärtävät miten erinomaisen tärkeä hänen tehtävänsä on ollut.

Sijoitusklubi Wincapita

Tärkeänä punaisen lankana kirjoituksissani on tahallisten ja tahattomien väärinymmärrysten sävyttämä sijoitusklubi Wincapitan tarina. Olen huomannut viimeistään kirjoitustyötä tehdessäni, miten Klubin puolustaja on miltei mahdottoman tehtävän edessä. Viisaatkin ihmiset ovat menneet niin pahasti vipuun, että heidänkään päätään on melkein mahdotonta kääntää. Vahvoina elävien ennakkoasenteiden takia toisenlaisen tiedon vastaanottaminen, ajatteleminen ja omaksuminen koetaan turhaksi. Juttuhan on todettu pyramidipeliksi ja huijaukseksi jo vuosia sitten. Niin selkeästi se oli huijaus, ettei sitä tarvinnut sellaiseksi edes todistaa. Sehän riitti, kun viranomainen sanoi niin televisiossa ja kaiken lisäksi otettiin joku hyvä asiantuntija antamaan lausuntojaan. Taloustieteen professori todisti, ettei valuuttakaupalla voi rikastua. Psykiatrian tiedollinen auktoriteetti sanoi painavia sanoja huijarin ja huijatuksi tulleen mielen rakenteesta ja persoonan häiriintyneisyyden laadusta. Ei hänenkään tarvinnut tietää, oliko Wincapita oikeasti huijausta vai eikö ollut. Niin hänelle kerrottiin ja se riitti hänelle tiedoksi. Ikävä kyllä hänen sanomisiaan pidettiin lisätodisteena Klubin rikollisesta luonteesta.

Olen vahvasti sitä mieltä asiaan perusteellisesti perehdyttyäni, että virallinen totuus Wincapitan suhteen on täysin virheellinen. Hannu Kailajärven ja kumppaneiden perustama sijoituskerho teki toki virheitä, mutta sen päämääränä ei todellakaan ollut missään tapauksessa huijata ketään. Jos puhumme taas siitä, mistä kaikki ihmisen teot saavat alkunsa, niin Hannu Kailajärven idea oli rakentava. Hän voisi tuoda hyvinvointia ja vaurautta sekä itselleen että muille omilla keksinöillään. Näin tapahtuikin, kunnes suuri luuta alkoi lakaista. Keskustelufoorumien nimettömän asiantuntijat onnistuivat ideoimaan huijausteorian. He uskoivat siihen varmasti ja ilokseen saivat Suomen viranomaiset jakamaan saman näkemyksen.

Taas oltiin tilanteessa, missä ihmisen aikaansaannokset ovat ideasta lähtöisin. Olen kirjoittanut paljonkin ase-ja arpajaishallintopäälliköstämme. Hänen hyvää tarkoittava ideansa oli päästä pelastamaan kansa huijarin kynsistä. Siinä hän tekikin kaikkensa ja onnistui hankkeessaan luvattoman hyvin. Hän teki niin perusteellista työtä, että vielä yli seitsemän vuoden päästä ollaan saman ajatusvirheen vallassa. Ei ole mitään keinoa muuttaa ajatusvääristymiä silloin, kun mediakaan ei suostu tuomaan esille muuta kuin virallista totuutta.

Tämän vuoksi olen ryhtynyt tähän toivottomalta tuntuvaan työhön. Olen oppinut siinä tavattoman paljon myös suomalaisesta oikeuskäytännöstä yleisemminkin. Olen todennut mahdottomaksi saada oikeutta silloin, kun juttu on ennalta päätetty tietyllä tavalla. Se on hyvin surullinen havainto, samoin kuin päättäjiemme sokeus ja haluttomuus todella perehtyä heille vieraasen aihepiiriin, vaikka se koskisi kipeällä tavalla suoraan tai välilliseti jopa kymmeniä tuhansia kansalaisia ja heidän oikeusturvaansa.

Puolustuspuheenvuorojemme ohella saan toteuttaa ideaa elokuvan tekemisestä. Sitäkin tämä artikkelikokoelma palvelee. Ajatukseni on yksinkertaisesti sanottuna ottaa vanhat näyttelijät uusiin rooleihin. Käsikirjoituksen sisältönä ovat sijoitusklubi Wincapitan värikkäät vaiheet sijoitettuna menneeseen aikaan. Tämän päivän erinomainen näyttelijäkaarti saa esittääkseen entisaikojen tähtien rooleja.